Kuulumisia

Host-perhe lähti torstai-iltana Manchesteriin. Minä jäin "kodinvahdiksi". Heidän piti tulla ylihuomenna takaisin mutta tänään sain perheen äidiltä viestin että päättävätkin tulla jo tänään. Olin saada sydärin sillä heidän poissaollessa minun piti tehdä perus siivous jonka yleensä teen perjantaisin, mutta nyt olin jättänyt esim. imuroinnin vasta myöhemmäksi. Heti viestin saatuani rupean imuroimaan ja pyyhkimään pölyjä kuin viimeistä päivää =D Ärsytti kyllä koska nyt joudun huomenna töihin, ja host-äiti sanoi että olisivat muuten tulleet keskiviikkona, vaikka sanoivat minulle aiemmin että tulevat vasta torstaina, what! Ja tänään kun nähtiin niin V sanoi että vaikka ovat nyt kotona niin minun ei tarvitse tänään olla töissä, koska tulivat sovittua aikaisemmin. No shit Sherlock, olisi tehnyt mieli sanoa. On alkanut ottaa päähän juuri tuollainen käytös, host-äiti saattaa sanoa vaikka kahdeltatoista että "ei sinun nyt tarvitse olla töissä, onhan sinun tauko", vaikka oikeasti se olisi alkanut jo puoli tuntia sitten. Ärsyttää olla tässä tilanteessa tälleen "alakynnessä", mutta ei tohon vaan voi oikein sanoa mitään. Niinpä ryöpsäytin mun peruslitanian: Oh okay, great, thank you. Blaa...

Yhtenä päivänä juteltiin minun työtunneista, sillä V tarvitsee minua enemmän töihnin nyt tulevina viikkoina (great...). V kysyi ensi viikon (tai nyt siis tämän viikon) lauantaista että voisinko mitenkään auttaa tätä iltapäivällä siivoamaan kun heillä on ollut jotkut kestit. Sanoin että joo toki voin. Olin juuri hetkeä ennen sanonut että 23. päivä äiti tulee käymään eli silloin en voi tehdä mitään ja V oli keskeyttänyt ja sanonut että muistaa kyllä, ei hätiä. Heti tuon keskustelun jälkeen V sanoo että tarvitsisi apua 23. päivä keskellä päivää pari tuntia. En muuta kuin tahdittomasti suu auki tuijotin V:tä. Sitten V sanoikin että "eikun oliko se juuri silloin kun sinun äiti tulee?" Johon minä melko tiukasti että "joo, eli en kyllä sinä viikonloppuna voi tehdä mitään, sorry". V jotenkin "anteeksiantavasti" sanoi että" okei, ei se mitään". AAAAArgh, tämän takia minä ilmoitin tuon päivämäärän yli kuukausi aikaisemmin, listen to me woman! Noh, pikkujuttuja, vois olla PAAAAAALJON tylympää menoa, mutta silti ottaa pannuun.

Nämä vapaapäivät (heh, vapaapäivät siksi etten tehnyt niin perusteellista perjantai-siivousta...) oli todella mukavat. Lauantai-iltana suomalainen frendi tuli käymään. Minulla oli jopa sinä iltana vähän lämpöä, mutta olin super-host ja lähdin silti tämän kanssa ulos iltaa viettämään koska oltiin niin sovittu. Siinä yhden aikaan tämä kaveri näki muita kavereitaan ja he halusivat mennä baariin jonne maksaa sisäänpääsy 25 puntaa. Kieltäydyin erittäin jyrkästi lähtemästä, mutta kaveri jäi kuitenkin keskustaan. Sovittiin että menen edeltä kotiin ja kamu soittaa sitten kun on läheisellä metro-asemalla. Vakuutteli kyllä että löytää tänne kämpälle sitten yöllä yksin, mutta anteeksi vaan, hänellä on ehkä maailman huonoin suuntavaisto (ja minä siis sanon tämän...) joten lähdin neljän aikaan häntä vastaan. Oli kyllä inhottava kävellä se vaivaiset viisi minuuttia yksin, ensimmäistä kertaa tänne Lontooseen tulon jälkeen ihan oikeasti pelotti. Neljän aikaan kun en nähnyt yhtään ihmistä, oli vaan niin pimeä ja kylmä, hyrr...

Sitten näin kamun, hän oli melkoisessa huppelissa ja valitti nälkäänsä. Minä "super-emäntä" tein kalapuikkoja ja ranskalaisia ja syötiin siinä yöllä telkkaria katsellen ja selvitettiin molemmat päitämme. Nukkumaan mentiin puoli kuudelta, ja tadaa, se oli minun ennätykseni! En ole ikinä valvonut niin pitkään =D Ylös noustiin jo kymmeneltä, mutta myöhemmin päivällä nukahdettiin molemmat sohvalle telkkarin ääreen, burn! Yökyläilyn päätteeksi sain kuulla että olin ollut ihanan huolehtiva ja hyvä emäntä, heh. Lämmitti kyllä mieltä :)

Asiasta toiseen ja kolmanteen, olen käynyt kahteen otteeseen Primarkissa ja molempina kertoina ostokset maksoivat melkein puolet vähemmän kuin olin luullut, ihanaa! En oikein handlaa näitä ale-hintoja. Ostin tavallisen valkomustaraidallisen neuleen, skottiruutuisen punaisen t-paidan ja mustan korkeavyötäröisen, todella simppelin hameen. Ihanaa että on uusia vaatteita, vaikka sitten vaan muutama.

Nyt rupean lukemaan Jo Nesboa, pystyy taas lukemaan jännittäviä kirjoja kun ei ole enää yksin kotona =D Jotain hyvää siis perheen aikaisessa kotiinpaluussa