Mokailua(ko)

Tänään on taas easy päivä. Aloitin siinä puol yhdeksältä, siivoilin aamupalan jälkiä, vaihdoin keskimmäisen pojan (ja tästä eteenpäin alan kutsumaan niitä (!) oikeilla nimillä) Rafin vaatteet. Laskostin pyykkiä ja järjestelin paikkoja, sitä rataa. Kymmeneltä lähdettiin koko perheen voimin johonkin tapahtumaan, täällä Israelissahan vietetään näihin aikoihin uutta vuotta, joten tuo liittyi jotenkin siihen. Itse en siis tapahtumaan osallistunut, vahdin vain ulkona nuorinta lasta.

Kun oltiin pihalla lähdössä perheen äiti kysyi isältään että oliko tämä laittanut vanhemmalle pojalle Jakelle aurinkorasvaa. Isä oli hiljaa ja myönsi ettei, eikä Rafillekaan. Siitä seurasi sitten pienoinen riita, ja olin vähän nolona. Hommahan meni niin että minä vaihdoin Rafille vaatteet, joten minun olisi pitänyt laittaa aurinkorasva myös, tietysti. Pohdinkin sitä siinä vaatteiden vaihdon hetkellä, MUTTA sitä ennen perheen isä oli pessyt pojan hampaat ja kasvot (tosin jälkimmäistä epäilen) JA vaihtanut Jaken vaatteet, joten oletin että oli rasvannut molemmat pojat samalla kertaa. Aamulla oli jotenkin ihme häsis päällä, perheen isän veli oli käymässä jne, niin en asiasta sitten kysynyt. Onneksi minua ei ruettu syyttelemään tässä, raivo kohdistui perheen isään.

Ja pakko kyllä sanoa että ei tuo isä tiedä noiden lasten hommista, ja itse asiassa koko talon menosta mitään. Kävi ilmi että hän oli myös unohtanut laittaa Rafin ja pienimmän lapsen vaipat laukkuun. Ja yhtenä iltana sanoessani hänelle että silitysrauta vuotaa, mitä pitäisi tehdä, tämä kysyi että olinko laittanut siihen liikaa vettä. Come on. Mutta pata kattilaa soimaa, tänä aamuna perheen äiti ei ollut ottanut avaimia mukaan, eikä perheen isälläkään ollut. Eli ainut jolla avaimet oli mukana oli minä, hahaa! Mutta siis, pientä hajamielisyyttä esiintyy molemmissa. Ja mukava tuo isä on, siis todella, mutta jotenkin molemmilla vanhemmilla tuntuu olevan liian kiireinen arki, ja isä on yksinkertaisesti liian vähän kotona. Mutta jotenkin hassua miten perheen toinen osapuoli tietää triplasti enemmän kodin asioista.

Mutta kantapään kautta, note to self: aina kun on mahdollista RASVAA LAPSET. No ei nyt sentään, sehän olis... Heh. Mutta mielummin liikaa kuin liian vähän. Tai sitten vaan voisi avata suun ja kysyä.