Harmittaa. Ei ärsytä mutta harmittaa. On koko ajan tämän au pair asian kanssa tuntunut siltä, että en oikein voi hehkuttaa sitä vanhemmilleni millään lailla. Ja en nyt tiedä, en taida sellainen hehkuttaja-tyyppi ollakaan, vaan luonteeseeni kuuluu tietty pessimistisyys. Silti, nyt tuntuu että jos ajasta siellä tulee rankka, en oikein "saisi" valittaa siitä, koska tiedän sen mahdollisuuden ja olen silti menossa. Tuntuu, että kun kerron ajasta siellä, tulisi sitten kertoa vain hyviä asioita.
Ehkä eniten harmittaa ja lannistaa se, että en ole kertaakaan kuullut vanhemmiltani rohkaisua, tyyliin: Hyvin sinulla siellä menee. Ainoa rohkaisu minkä esimerkiksi äiti yleensä asoihin antaa on: Kyllä sinä selviät. Aha. No aina ei haluaisi vain selvitä, joskus haluaisi pärjätä, osata. Ei vain selvitä. Ihan kuin tuleva au pair vuosikin tulisi olemaan minulle pelkkää selviytymistä. (Ja voi siis hyvinkin olla...)
Lohduttaisi vaan niin pirusti kuulla sanat: ei mitään hätää, tulet pärjäämään siellä oikein hyvin, jne. En tykkää kuunnella tai antaa turhia kehuja, mutta nyt jos koskaan olisi pieni rohkaisu paikallaan. Ei sellainen että ojennetaan vajaa viikkoa ennen lähtöä Kodin hoidosta -niminen kirja käteen ja kehotetaan perehtymään siihen.
Niiltähän ei kyllä rohkaisua kuulu :/ Jotenkin niillä on kai niin eri merkitykset sille, mitä esim. hyvät kokemukset on: ei ongelmia, asiat KANNATTAA ja menee putkeen. Kun ehkä ite ajattelee enemmänkin, että kokemukset itessään on rikkaus ja esim. aupair-aikaankin liittyy niin paljon kaikkee, sekä hyvää että huonoa, että ei sitä voi etukäteen edes kuvitella... Varmaan ne jotenkin pelkää aiheuttavansa turhia odotuksia, jos liikaa tsemppaavat?
VastaaPoistaVähän shittiä käytöstä kyllä!
Tykkään sekä kirjoituksesta että Ambran kommentista.
VastaaPoistaNiillä on varmaan kammo, kun mulla ja Ambralla oli niin hankalaa ajoittain au paireillessa. Vaikka itse en kyllä siitä vuodesta mitenkään traumatisoitunut, päinvastoin. Se oli minusta hyvä vuosi ja synnytti tunteen, että selviän ihan mistä vaan (mikä nyt ei ole ihan totta..).
Luultavastihan kaikki menee nappiin. En mitenkään voi kuvitella, että sulle tulisi jotain ongelmia sen perheen kanssa, jos ne on nimenomaan valkoinut sut ja sitten vielä skypessä olleet yhteydessä jne.
Mutta nyt kun miettii, niin harvoinhan vanhempien suunnalta kannustusta saa. Kehuja tulee joskus, kun joku juttu on jo mennyt putkeen, mutta ei silloin kuin kaikki on vielä epävarmaa.
Hyvä vaan, että pääset tuulettumaan maailmalle =).
K
Ambra: Jep, on aina kyse siitä että kannattaako, aina! Ja tosiaan eivät varmaan missään nimessä halua antaa turhia toiveita, ja kyllä sen ymmärrän, mutta kyllä nyt joskus vaikka voiskin! Shitshit...
VastaaPoistaK: Joo! Etenkin sun kokemuksista isä aina muistuttaa. Ja siis musta on todella liikuttavaa että se on aidosti pahoillaan siitä millasta teillä molemmilla oli au pairina eikä halua mulle sellaista mutta tosiaan sen se on ehkä missannu että et sä siitä mitenkään traumatisoitunut! Eikä ambrakaan. Ja kun eihän elämää voi suunnitella etukäteen! Täällä ollaan, tuulettumassa!